Jouduimme taas tänä aamuna lukemaan lehdistä valitettavan traagisesta ampumatapahtumasta. Tällä kertaa Oulussa, naapurien mukaan tavallista keskiluokkaista elämää viettänyt perhe kuoli isän ampumana. Helsingin Sanomien sivuilla käytiin keskustelua siitä, kenen tulee ottaa vastuu, pitääkö käsiaseet kieltää ja onko väsyneistä ja velkaantuneista vanhemmista (tässä tapauksessa surmatyöt tehneestä perheen isästä) välittäminen ja surmien hyväksyminen sama asia. Kertooko tapaus keskiluokan kurjistumisesta vai onko se yksittäinen onnettomuus?
Aamun lehdessä kirjoitettiin puolestaan erityisopetuksesta ja sinne tehtävien oppilassiirtojen lisääntymisestä. Jutussa esiteltiin 14-vuotias poika, jolle koulunkäynti ei maistunut. Erityisopetussiirtojen määrän kasvu ei ole niin yksinkertaista, kuin yleensä annetaan ymmärtää. Ongelmat eivät ole yksiselitteisesti lisääntyneet, vaan esimerkiksi diagnosointi on tarkentunut ja sitä kautta selittyy myös suuri osa erityisoppilaiden määrän kasvusta. Kunnat saavat lisäksi erityisoppilaista enemmän valtion tukea, joten joskus siirto erityisopetukseen on myös taloudellinen ratkaisu.
Erityisoppilaita tulisi minun mielestäni integroida tavallisiin opetusryhmiin tuettuina. Koulutus tarjoaisi tällöin paremmin yhdenmukaiset mahdollisuudet esimerkiksi jatkokoulutukseen ja oppilaita ei leimattaisi turhaan erilaisiksi. Erilaisuus ja erilleen jättäminen aiheuttavat niin nuorelle kuin aikuisellekin pahaa oloa.
Sillä, että nuori käy koulussa, saa onnistumisen kokemuksia, kuuluu yhteisöön, välittää ja on välitetty, on valtavasti merkitystä. Myöskään vanhempia ja aikuisia ei saa jättää yksin. Meillä on oltava tukiverkot, johon turvautua silloin, kun paha olo vaivaa. Mielenterveyspalveluihin on luotava enemmän mahdollisuuksia. Sinne on suunnattava rahaa, vaikka se täytyisi ottaa verotuloja kasvattamalla.
Mielenterveyspalveluiden ennaltaehkäisevää toimintaa on lisättävä. Ihmiset tulee kannustaa palvelujen käyttäjiksi jo siinä vaiheessa, kun paha olo ei ole äärirajaoilla. Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet auttaisivat monia perheitä. Sillä ihmisen pahalla ololla on raja. Ja kun se raja ylittyy, olemme epäonnistuneet. Minun mielestäni välittäminen ja surmatöiden hyväksyminen eivät ole sama asia. Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on oikeus tukeen, jonka hän itse kokee tarvitsevansa.
Aamun lehdessä kirjoitettiin puolestaan erityisopetuksesta ja sinne tehtävien oppilassiirtojen lisääntymisestä. Jutussa esiteltiin 14-vuotias poika, jolle koulunkäynti ei maistunut. Erityisopetussiirtojen määrän kasvu ei ole niin yksinkertaista, kuin yleensä annetaan ymmärtää. Ongelmat eivät ole yksiselitteisesti lisääntyneet, vaan esimerkiksi diagnosointi on tarkentunut ja sitä kautta selittyy myös suuri osa erityisoppilaiden määrän kasvusta. Kunnat saavat lisäksi erityisoppilaista enemmän valtion tukea, joten joskus siirto erityisopetukseen on myös taloudellinen ratkaisu.
Erityisoppilaita tulisi minun mielestäni integroida tavallisiin opetusryhmiin tuettuina. Koulutus tarjoaisi tällöin paremmin yhdenmukaiset mahdollisuudet esimerkiksi jatkokoulutukseen ja oppilaita ei leimattaisi turhaan erilaisiksi. Erilaisuus ja erilleen jättäminen aiheuttavat niin nuorelle kuin aikuisellekin pahaa oloa.
Sillä, että nuori käy koulussa, saa onnistumisen kokemuksia, kuuluu yhteisöön, välittää ja on välitetty, on valtavasti merkitystä. Myöskään vanhempia ja aikuisia ei saa jättää yksin. Meillä on oltava tukiverkot, johon turvautua silloin, kun paha olo vaivaa. Mielenterveyspalveluihin on luotava enemmän mahdollisuuksia. Sinne on suunnattava rahaa, vaikka se täytyisi ottaa verotuloja kasvattamalla.
Mielenterveyspalveluiden ennaltaehkäisevää toimintaa on lisättävä. Ihmiset tulee kannustaa palvelujen käyttäjiksi jo siinä vaiheessa, kun paha olo ei ole äärirajaoilla. Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet auttaisivat monia perheitä. Sillä ihmisen pahalla ololla on raja. Ja kun se raja ylittyy, olemme epäonnistuneet. Minun mielestäni välittäminen ja surmatöiden hyväksyminen eivät ole sama asia. Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on oikeus tukeen, jonka hän itse kokee tarvitsevansa.
No comments:
Post a Comment