Suomessa ollaan vakaasti sitä mieltä, että yliopistomme eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa nykyisellä mallilla. Vuonna 2006 opetusministeriö esitti ensimmäisiä konkreettisia rakenteellisen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia. Rakenteellisesta kehittämisestä tuli mantra, jota on siitä asti hoettu. Seuraavat toimenpide-ehdotukset rakenteiden kehittämiseen tullaan saamaan pian. Tähän väliin mahtuu mm. Jääskisen ja Rantasen ehdotuksia yliopiston kehittämiseksi, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa ja koulutusmäärien ennakointiraporttia sekä tutkijanuran vahvistamiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia. Uusi yliopistolaki tulee puolestaan voimaan 1.8.2009 ja sen mukaisesti yliopistoissa tullaan elämään vuodesta 2010 lähtien. Koulutuspoliittisella sektorilla ei ainakaan tekemistä ole tarvinnut viime vuosina keksiä.
Turussakin puuhastellaan rakenteellisen kehittämisen parissa. Konsortiohanke tähtää Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymiseen. Alkuperäisestä aikataulusta, vuodesta 2012 on nyt nipistetty kaksi vuotta. Aikaa on kaksi vuotta. Kukaan ei tiedä miltä uusi yliopisto näyttää.
Se on varmaa, että yliopistot saavat itsenäisen julkisoikeudellisen oikeushenkilöaseman ja ne eivät enää ole valtion tilivirastoja. Monet iloitsevat taloudellisen itsenäisyyden asteen kasvamisesta. Itse olen kauhuissani taloudellisen vastuun kasvamisesta mittoihin, johon yliopistojen hallinto ei vielä ole valmis.
Porvarihallituksen tavoite korkeakoulusektorin uudistamisessa näyttäytyy jokseenkin siltä, että kädenjäljen on jäätävä, oli lopputulos sitten kuinka surkea tahansa. Kun yliopistojen rakenteiden kehittämiseen on viime aikoina sotkettu myös ammattikorkeakoulun kanssa tehtäviä yhteistyökuvioita, on soppa varmasti valmis ja ainekset katastrofiinkin valmiina.
Järkevää duaalimallin mukaista koulutusjärjestelmää murretaan ilman kunnollista analyysia siitä, mihin se johtaa. Työmarkkinoilla vapautuu nyt jo huomattavasti vähemmän akateemisia työpaikkoja, kuin akateemisia työntekijöitä on tarjolla. Tarvitsemme jatkossakin ammatillista osaamista, jota ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut viime kädessä tuottavat. Kaikista ei yksinkertaisesti ole järkevää kouluttaa akateemisia osaajia.
Aikataulu korkeakoulujärjestelmän täysremontille on yksinkertaisesti aivan mahdoton. Siitä ei yksikään yliopisto tai yliopistojen yhteenliittymä tule selviämään kunnialla, jos nykymeno jatkuu. Hallitus kiirehtii, kun samalla yliopistoissa odotetaan jähmettyneinä. Lopputulos ei varmasti vastaa porvarinkaan tavoitetta kilpailukykyisestä korkeakoulusektorista.
En muutenkaan ymmärrä, miten kilpailukyky oikeasti paranee sillä, että nyt eri yliopistoissa tuotetut tutkinnot ja julkaisut lasketaan jatkossa yhteen. 1+1 kun on edelleenkin 2.
No comments:
Post a Comment