Viime maanantaina julkaistiin Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimus, jossa vertailtiin lapsiperheitä ja niiden käteen jääviä tuloja 11 Euroopan maassa. Suomalaiset perheet pärjäävät vertailussa valitettavan huonosti. Perhekohtaiset verovähennykset poistettiin vuonna 1994, mikä on yksinkertaistanut ja selkiyttänyt verotusta, mutta aiheuttanut samalla sen, että perheet, joissa on etenkin paljon lapsia maksavat erilaisia veroja huomattavasti muita enemmän. Lapsiperheiden kurjistaminen on tyhmää politiikkaa.
Jotta sukupolvet pystyisivät huolehtimaan edeltäjistään ja lapsistaan, tulisi syntyvyyden olla keskimäärin 2,1 lasta/nainen. Vuonna 2006 Suomeen syntyi 58 840 lasta. Tämä tarkoittaa sitä, että nainen synnyttää tällä hetkellä keskimäärin 1,84 lasta hedelmällisen kautensa aikana. Ensisynnyttäjien keski-ikä nousi taas vähän, ollen nyt tasan 28 vuotta. Yhtälö on ilmiselvästi hankala.
Valtion tavoitteena on perustellusti syntyvyyden lisääminen ja synnytysiän alentaminen, jotta väestön huoltosuhde ei entisestään heikkene. Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ovat mm. epätyypillisten työsuhteiden vähentäminen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, lapsiperheiden asumisen ja toimeentulon helpottaminen, perhevapaiden käytön tukeminen, perhepoliittisten tukien kehittäminen ja lisääntymisterveydestä huolehtiminen.
Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta eivät vielä näy perheiden arjessa. Haasteet ovat tunnustettuja: opiskelun aikana ei ole varaa hankkia lapsia, työuran alussa lasten hankkiminen on riski urakehitykselle, myöhemmällä iällä lapsen saamiseen liittyy biologisia rajoituksia jne.
Kukaan ei perusta perhettä ja hanki lapsia rahan takia, mutta lapsen hankkimatta jättäminen voi johtua taloudellisesta tilanteesta. Valtion tulisi ehdottomasti mahdollistaa taloudellisesti lasten hankkiminen jo opiskeluaikana. Jos opiskelevan perheen tulot tippuvat verotuksen tai tukien vähenemisen johdosta lapsen syntymän jälkeen, joutuu asiaa ihan oikeasti miettimään. Nuorten naisten työllistymiseen ja työuralla etenemiseen liittyviä uhkia on myös voitava vähentää, jotta naiset uskaltavat hankkia lapsia siinä iässä, kun se on biologisesti järkevintä ja jotta useamman lapsen synnyttäminen on mahdollista.
Perheiden verotus on saatava takaisin sellaiselle tasolle, ettei niiden perheiden köyhtyminen jatku, jossa on paljon lapsia tai lapsia yleensä. Verotuksen avulla ylläpidetään monia lapsiperheitäkin tukevia palveluja. Verotusta ei kuitenkaan missään nimessä saa kohdentaa pienituloisemmille ja lapsiperheille, vaan niille, joilla on varaa maksaa. Hyvinvointivaltion perusta on väestökasvun terveessä kehittymisessä ja riittävässä työssäkäyvien eli veronmaksajien määrässä. Perheille ja perheen perustamista suunnitteleville annetut lupaukset on aika lunastaa.
Jotta sukupolvet pystyisivät huolehtimaan edeltäjistään ja lapsistaan, tulisi syntyvyyden olla keskimäärin 2,1 lasta/nainen. Vuonna 2006 Suomeen syntyi 58 840 lasta. Tämä tarkoittaa sitä, että nainen synnyttää tällä hetkellä keskimäärin 1,84 lasta hedelmällisen kautensa aikana. Ensisynnyttäjien keski-ikä nousi taas vähän, ollen nyt tasan 28 vuotta. Yhtälö on ilmiselvästi hankala.
Valtion tavoitteena on perustellusti syntyvyyden lisääminen ja synnytysiän alentaminen, jotta väestön huoltosuhde ei entisestään heikkene. Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ovat mm. epätyypillisten työsuhteiden vähentäminen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, lapsiperheiden asumisen ja toimeentulon helpottaminen, perhevapaiden käytön tukeminen, perhepoliittisten tukien kehittäminen ja lisääntymisterveydestä huolehtiminen.
Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta eivät vielä näy perheiden arjessa. Haasteet ovat tunnustettuja: opiskelun aikana ei ole varaa hankkia lapsia, työuran alussa lasten hankkiminen on riski urakehitykselle, myöhemmällä iällä lapsen saamiseen liittyy biologisia rajoituksia jne.
Kukaan ei perusta perhettä ja hanki lapsia rahan takia, mutta lapsen hankkimatta jättäminen voi johtua taloudellisesta tilanteesta. Valtion tulisi ehdottomasti mahdollistaa taloudellisesti lasten hankkiminen jo opiskeluaikana. Jos opiskelevan perheen tulot tippuvat verotuksen tai tukien vähenemisen johdosta lapsen syntymän jälkeen, joutuu asiaa ihan oikeasti miettimään. Nuorten naisten työllistymiseen ja työuralla etenemiseen liittyviä uhkia on myös voitava vähentää, jotta naiset uskaltavat hankkia lapsia siinä iässä, kun se on biologisesti järkevintä ja jotta useamman lapsen synnyttäminen on mahdollista.
Perheiden verotus on saatava takaisin sellaiselle tasolle, ettei niiden perheiden köyhtyminen jatku, jossa on paljon lapsia tai lapsia yleensä. Verotuksen avulla ylläpidetään monia lapsiperheitäkin tukevia palveluja. Verotusta ei kuitenkaan missään nimessä saa kohdentaa pienituloisemmille ja lapsiperheille, vaan niille, joilla on varaa maksaa. Hyvinvointivaltion perusta on väestökasvun terveessä kehittymisessä ja riittävässä työssäkäyvien eli veronmaksajien määrässä. Perheille ja perheen perustamista suunnitteleville annetut lupaukset on aika lunastaa.
1 comment:
Hei, tiesithänsä että mä oon sun Fani.
Erinomainen kirjoitus!!!
Niin totta, niin totta
Post a Comment