Kasvaako raha puussa, ministeri Katainen?

Mukavaa kuunneltavaa se, kun kokoomuslainen valtiovarainministeri puhuu pehmeällä äänellään hyvinvointivaltion perustan vahvistamisesta. Kunhan ei kuuntele sisältöä. En ymmärrä, miten kukaan voi itsekään uskoa siihen, että hyvinvointivaltio ja sen palvelut säilyvät keventämällä verotusta, kurjistamalla kuntia ja tarjoamalla muutaman hassun miljoonan elvytyspakettia. Katainen puhuu kerrannaisvaikutuksista. Niin, onhan sitä ennenkin yritetty. Leikattiin liian lyhyttä peittoa toisesta päästä ja ommeltiin pala toiseen päähän. Ja peitto piteni. Vai pitenikö?

Hallitusta on monesta suunnasta neuvottu olemaan keventämättä verotusta, lisäämään kuntien valtion osuuksia ja aloittamaan isompia rakennushankkeita, kuten ratahankkeita ja lisäämään rahaa elvytyspakettiin. Veroja on kuitenkin luvattu keventää entisestään. Tällä taataan kuulemma ostovoiman lisääntymistä. Niin, rikkaille. Jotka voivat sitten entistä helpommin ostaa konkurssikypsiä pieniä yrityksiä ja asuntoja, joita keskiluokkaiset velkoihin kaatuvat perheet joutuvat nyt myymään.

Veronkevennyksistä hyötyy aina eniten valmiiksi hyvin toimeentuleva. Veroja tässä tilanteessa keventämällä aiheutetaan sekä tuloerojen kasvattaminen, että valtion verotulojen tippuminen, joka aiheuttaa palvelujen karsimista, joka taas on pois pienituloisilta, jotka kurjistuvat entisestään. Siinä Kataiselle kerrannaisvaikutusta.

En voi ymmärtää sitä, että valtio päästää kunnat taloudelliseen ahdinkoon. Ei voida sanoa, että valtiolla menee hyvin, jos kunnilla ei mene. Kunnat tarjoavat valtaosan palveluista. Jos niitä ei pystytä tarjoamaan, ei voida enää puhua hyvinvointivaltiostakaan. Hyvinvointivaltio koostuu hyvinvoivista kunnista, mutta koskaan ei puhuta hyvinvointikunnista. Ikään kuin se ei olisi tärkeää.

Kataista on neuvottu lisäämään elvytyspakettiin rahaa. Katainen otti esimerkiksi taloyhtiöiden remonttiavustuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos taloyhtiöt aloittavat muistaakseni kesäkuun alkuun mennessä remontin, valtio tukee sitä 10 prosentilla. Valtaosa, eli 90 prosenttia on kerättävä muualta, eli asukkailta, säästöistä tai lainalla. Tästä Katainen on ottamassa kunniaa valtiolle. Saadaan kuulemma raha kiertämään. Toisin sanoen, laitetaan yksilö maksamaan valtion menoja, joita on ensin leikattu esimerkiksi veronkevennyksillä.

Jos rahaa kasvaisi taloyhtiöiden ja kuntalaisten pihojen puissa, ei tässäkään lamassa olisi mitään pelättävää. Yle näytti viikko sitten uusintana vuodelta 1992 ohjelman, jossa käsiteltiin viime laman hoitamista ja etsittiin syyllisiä. Monella olisi sieltä opittavaa.